Kun minus­ta tuli perin­ne­ra­ken­ta­ja

Kun minus­ta tuli perin­ne­ra­ken­ta­ja

Niin sii­nä vain yllät­täen kävi, että olim­me osta­neet van­han rin­ta­ma­mies­ta­lon vuo­del­ta 1964 vapaa-aika käyt­töön. Kak­si uut­ta oma­ko­ti­ta­loa raken­ta­nee­na ja usei­ta ker­ros­ta­loa­sun­to­ja remon­toi­nee­na tämä onkin aivan uusi ulot­tu­vuus minul­le ja mie­hel­le­ni. Siis perin­ne­ra­ken­ta­mi­nen tai oikeam­min perin­ne­kor­jaa­mi­nen. Nyt alkaa uuden opet­te­lu ja hen­git­tä­vien raken­tei­den kor­jaa­mi­nen vaa­ti­mus­ten mukai­ses­ti.

Kesän loma­mat­kal­la ran­nik­ko­seu­tuun ihas­tu­nee­na tuli selail­tua Etuo­ven myyn­ti-ilmoi­tuk­sia yön pimei­nä tun­tei­na ja yllät­tä­vää oli van­ho­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen mata­lat myyn­ti­hin­nat. Eipä ollut hir­vees­ti aja­tel­tu kesä­mö­kin han­kin­taa. Jos­kus oli toki mie­les­sä käy­nyt, että voi­si jon­kun van­han mum­mon­mö­kin ostaa, mut­ta aina se oli kaa­tu­nut lii­an kor­kei­siin pyyn­ti­hin­toi­hin. Ja ei mikään paik­ka­kun­ta ollut tun­tu­nut han­kin­nan arvoi­sel­ta. Meri oli aina vetä­nyt puo­leen­sa ja suu­ri osa­han kesä­mö­keis­tä on jär­ven ran­nal­la. Sydä­mem­me sit­ten vei tämä alku­pe­räi­ses­sä kuo­sis­saan ole­va rin­ta­ma­mies­ta­lo vuo­del­ta 1964 Turun saa­ris­tos­sa. Taloon sisäl­tyy 75 m² asuin­pin­ta-alaa, siis­ti­kun­toi­nen vint­ti ja toi­mi­va sekä niin ikään hyvä­kun­toi­nen kel­la­ri­ker­ros. Täs­sä pai­kas­sa meil­lä sit­ten täyt­tyy molem­pien vesis­tö­jen iha­nuu­det. Mök­ki on jär­ven vie­res­sä, välis­sä on pik­ku pät­kä Wärt­si­län maa­ta.  Ran­ta ei ole ihan uin­ti­kel­poi­nen aina­kaan vie­lä ja tämä pik­ku jär­vi on aika ruo­hot­tu­nut. Tien toi­sel­la puo­lel­la on upea jär­vi kal­lio­ran­toi­neen. Merel­le on talol­ta mat­kaa pari­sen kilo­met­riä.

 

Rint­si­kan” sisään­käyn­ti

Talon sisäl­lä mei­tä oli vas­tas­sa hyvin pidet­ty koti. Täs­sä talos­sa on asu­nut mel­kein 50 vuot­ta sama lap­se­ton paris­kun­ta. Hyvin he ovat koti­aan koh­del­leet. Oli kuin aika oli­si pysäh­ty­nyt, kun astui sisäl­le. Kaik­ki huo­ne­ka­lut oli­vat hyväs­sä kun­nos­sa, pai­kat oli­vat siis­tit ja jopa van­ha, hel­lyyt­tä­vä Vol­ta-imu­ri tör­röt­ti sii­vous­ko­me­ros­sa. Ihan ei aika­mat­ka onnis­tu ja pien­tä fik­saus­ta pitää pin­toi­hin teh­dä, että täs­tä tulee oman­nä­köi­semm­me kak­kos­ko­ti meil­le.

 

Ter­ve­tu­loa meil­le!

 

Iha­na sisään­käyn­ti puu­tolp­pi­neen ja metal­li­si­ne put­ki­kai­tei­neen.

 

Etei­sau­las­sa on vas­tas­sa val­ta­va mää­rä välio­via ajan hen­gen mukaan. Täs­sä tilas­sa on yhteen­sä 7 välio­vea ja sii­vous­ko­me­ron ovi. 🙂

 

Sam­ma­leet oli­vat val­lan­neet nämä nätit lius­ke­laa­tat. Käsi­pe­lin kun nii­tä esiin kai­voi, niin sai muka­van päi­vät­ree­nin.

 

Huo­neet

 

 

 

 

 

Ja täs­sä esit­te­lys­sä mei­dän upeat huo­neem­me alku­pe­räis­kuo­sis­saan. Muka­van valoi­sia huo­nei­ta. Keit­tiös­sä­kin on kak­si ikku­naa ja olo­huo­ne on ava­ra ja valoi­sa. Tyk­kään kyl­lä nois­ta makuu­huo­neen kaa­peis­ta. Ne kyl­lä var­mas­ti jää alku­pe­räis­kuo­siin­sa. Ja joi­tain huo­ne­ka­lu­ja tulen säi­lyt­tä­mään. Nyt­hän on tren­di­käs­tä täl­lai­set ret­ro­huo­ne­ka­lut, kyl­lä­kin hiu­kan rai­kas­tet­tu­na eri tyy­li­se­koi­tuk­sin.

 

Ympä­röi­vä luon­to

 

 

 

 

Vapaa-ajan asu­mi­ses­sa isos­sa roo­lis­sa on luon­to ja sen lähei­syys. Itseä­ni vie­hätt­tää ran­nik­ko­seu­dul­la run­sas kal­lio­maa­pe­rä, kaner­vat, osman­kää­mit ja meri-ilmas­ton raik­kaus. Tont­tim­me pääs­sä on iha­na nie­men nok­ka, jos­sa voi käy­dä ihai­le­mas­sa jär­ves­sä asus­ta­vaa jout­sen­per­het­tä.  Pihal­lam­me on myös usei­ta ome­na­pui­ta. Rai­vaus­hom­mia pihal­la saa vie­lä pal­jon teh­dä, jot­ta jär­vi saa­daan kun­nol­la näky­viin.

 

Perin­ne­ra­ken­ta­mi­nen

Itsel­lä­ni on jää­nyt elä­väs­ti mie­leen sisus­tus­suun­nit­te­luo­pin­toi­hin liit­ty­neet Perin­ne­mes­ta­ri Han­nu Rin­teen luen­not perin­ne­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Pääl­li­mäi­se­nä sil­loin jäi mie­leen hen­git­tä­vien raken­tei­den vaa­li­mi­nen. Ettet vain mene remon­til­la­si pilaa­maan toi­mi­via raken­tei­ta. Nyt oli­kin sit­ten ajan­koh­tais­ta pala­ta aiheen tii­moil­le. Ensim­mäi­sek­si kävin kurk­kaan Han­nun sivut perinnemestari.fi. Siel­tä tila­sin itsel­le­ni kir­jan Perin­ne­mes­ta­rin rin­ta­ma­mies­ta­lo. Jäi­pä myös mie­lee­ni sivuil­ta löy­ty­neet kor­jaa­jan 10 käs­kyä. Täs­sä ne meil­le kai­kil­le kor­jaa­jil­le muis­tu­tuk­se­na sivuil­ta lai­nat­tui­na:

  1. Älä kor­jaa kun­nos­sa ole­vaa. Älä uusi kor­jat­ta­vis­sa ole­vaa. Paik­kaa ja kun­nos­ta. Suu­rin osa kor­jauk­sien kal­leu­des­ta joh­tuu tar­peet­to­mis­ta toi­men­pi­teis­tä ja ole­mas­sao­le­vien, käyt­tö­kel­pois­ten mate­ri­aa­lien uusi­mi­ses­ta.

  2. Sel­vi­tä vau­rion syy ja pois­ta se. Kor­jaa vas­ta sit­ten ja kor­jaa enti­sel­leen. Jos et kor­jaa vau­rion syy­tä niin vau­rio tulee uudel­leen. Ei kan­na­ta kor­ja­ta vuo­ri­lau­doi­tus­ta jos et kor­jaa vesi­kou­rua, jos­ta vesi juok­see sei­näl­le!

  3. Käy­tä samo­ja mate­ri­aa­le­ja ja työ­me­ne­tel­miä kuin ennen­kin on käy­tet­ty. Älä kokei­le uutuuk­sil­la.

  4. Säi­ly­tä van­ha raken­ne. Ellei se oli­si kel­vol­li­nen, ei talos­ta kos­kaan oli­si tul­lut van­haa. Ei pidä aliar­vioi­da enti­sa­jan raken­ta­jan tai­to­ja ja ryh­tyä “paran­ta­maan” rat­kai­su­ja, jot­ka ovat toi­mi­neet vuo­si­kym­me­niä.

  5. Oli­si hyvä asua talos­sa vähin­täin vuo­si ennen kuin ryh­tyy kor­jaa­maan sitä. Ellei talo­si rii­tä sinul­le, vaih­da taloa. Van­hois­ta talois­ta ker­ro­taan pal­jon tari­noi­ta, jot­ka eivät ole tot­ta. Huhu­pu­hei­den ja olet­ta­mus­ten perus­teel­la ei kan­na­ta ryh­tyä “kor­jauk­siin”. Van­hat talom­me ovat pal­vel­leet suo­ma­lai­sia per­hei­tä usei­ta vuo­si­kym­me­niä, niis­sä on riit­tä­väs­ti tilaa myös sinul­le. Kaik­kia tilo­ja ei kan­na­ta ottaa asu­mis­käyt­töön, myös varas­to­ti­laa tar­vi­taan; ullak­ko on erin­omai­nen varas­to­ti­la ja myös hyvä väli­ti­la ulkoil­man ja asun­non välil­lä.

  6. Useim­mat vau­riot joh­tu­vat huo­nos­ta hoi­dos­ta ja vää­räs­tä kor­jauk­ses­ta. Lat­tia­sie­ni on ollut ole­mas­sa aina, mut­ta sen esiin­ty­mi­nen asu­tuis­sa tilois­sa on lisään­ty­nyt räjäh­dys­mäi­ses­ti sen jäl­keen kun uusia mate­ri­aa­le­ja ja uudis­ra­ken­nus­tek­niik­ka ryh­dyt­tiin käyt­tä­mään van­hois­sa talois­sa.

  7. Van­ho­jen raken­nus­ten kau­neus on on nii­den her­käs­ti tur­mel­tu­vis­sa mit­ta­suh­teis­sa. Läm­pö­ta­lou­del­li­set kor­jauk­set eivät saa mää­rä­tä raken­nuk­sen ulko­nä­köä, useim­mi­ten riit­tää sei­nä­ra­ken­tei­den tii­vis­tä­mi­nen ja ylä­poh­jan lisäe­ris­tys.  1980-luvun ener­gia­kor­jauk­sil­la tuhot­tiin val­ta­vat mää­rät kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sia arvo­ja kun van­ho­jen talo­jen ikku­noi­ta uusit­tiin ja lisäe­ris­tet­tiin sei­niä. Vali­tet­ta­vas­ti moni edel­leen kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta eris­teit­ten lisää­mi­seen kuin van­ho­jen täyt­teit­ten täy­den­tä­mi­seen ja kyl­mää joh­ta­vien rakos­ten tilk­ki­mi­seen.

  8. Hyväk­sy epä­sään­nöl­li­syyk­siä. Hyväk­sy mut­kia ja vinout­ta. Hyväk­sy pie­net epä­ta­sai­suu­det. Hyväk­sy tyy­li­ker­ros­tu­mat ja van­hat rat­kai­sut. Van­han talon lumo­voi­ma pii­lee juu­ri sen his­to­rias­sa, joka käy­tän­nös­sä näkyy pati­noi­tu­neis­sa mate­ri­aa­leis­sa ja kulu­neis­sa kyn­nyk­sis­sä. Hyl­kää tyy­li­jäl­ji­tel­mät. Hyl­kää mate­ri­aa­li­jäl­ji­tel­mät. Hyl­kää haa­veet alku­pe­räis­tä­mi­ses­tä; ei ole “alku­pe­räis­tä” raken­nus­ta, uusi­kin raken­nus on vain ker­ran.

  9. Kan­nat­taa vaa­lia sitä taloa, joka sinul­la on. Men­neit­ten kausien etsi­mi­nen ja “palaut­ta­mi­nen” tuo muka­naan kei­no­te­koi­sia rat­kai­su­ja ja yleen­sä erit­täin pal­jon tämän ajan rat­kai­su­ja ja mate­ri­aa­le­ja. Kes­tää kau­an ennen kuin tämän päi­vän rat­kai­suis­ta tulee van­ho­ja. Ja pal­jon talon aitoa his­to­ri­aa hävi­ää

  10. Jos sinul­la on varaa rik­koa näi­tä käs­ky­jä, sinul­la on varaa raken­taa mie­le­si mukaan uusi talo. Kenel­lä­kään ei ole       varaa väit­tää, että sata­vuo­tias talo oli­si huo­nos­ti raken­net­tu.

Täl­lai­sia lop­pu­ke­sän ter­vei­siä täl­lä erää. Remont­ti­pro­jek­tia siis puk­kaa siel­lä ja tääl­lä ja elä­mä pysyy muka­van kii­rei­se­nä. Seu­raa­vaan pos­tauk­seen jäte­tään “rint­si­kan” ret­ro­her­kut ja kel­la­rin aar­teet. Muka­via elo­kuun lep­pei­tä päi­viä kai­kil­le!

Ulla­mai­ja♥

 

Tar­vet­ta Valais­tus-tai sisus­tus­suun­nit­te­lul­le?