Niin siinä vain yllättäen kävi, että olimme ostaneet vanhan rintamamiestalon vuodelta 1964 vapaa-aika käyttöön. Kaksi uutta omakotitaloa rakentaneena ja useita kerrostaloasuntoja remontoineena tämä onkin aivan uusi ulottuvuus minulle ja miehelleni. Siis perinnerakentaminen tai oikeammin perinnekorjaaminen. Nyt alkaa uuden opettelu ja hengittävien rakenteiden korjaaminen vaatimusten mukaisesti.

Kesän lomamatkalla rannikkoseutuun ihastuneena tuli selailtua Etuoven myynti-ilmoituksia yön pimeinä tunteina ja yllättävää oli vanhojen omakotitalojen matalat myyntihinnat. Eipä ollut hirveesti ajateltu kesämökin hankintaa. Joskus oli toki mielessä käynyt, että voisi jonkun vanhan mummonmökin ostaa, mutta aina se oli kaatunut liian korkeisiin pyyntihintoihin. Ja ei mikään paikkakunta ollut tuntunut hankinnan arvoiselta. Meri oli aina vetänyt puoleensa ja suuri osahan kesämökeistä on järven rannalla. Sydämemme sitten vei tämä alkuperäisessä kuosissaan oleva rintamamiestalo vuodelta 1964 Turun saaristossa. Taloon sisältyy 75m2 asuinpinta-alaa, siistikuntoinen vintti ja toimiva sekä niin ikään hyväkuntoinen kellarikerros. Tässä paikassa meillä sitten täyttyy molempien vesistöjen ihanuudet. Mökki on järven vieressä, välissä on pikku pätkä Wärtsilän maata.  Ranta ei ole ihan uintikelpoinen ainakaan vielä ja tämä pikku järvi on aika ruohottunut. Tien toisella puolella on upea järvi kalliorantoineen. Merelle on talolta matkaa parisen kilometriä.

 

”Rintsikan” sisäänkäynti

Talon sisällä meitä oli vastassa hyvin pidetty koti. Tässä talossa on asunut melkein 50 vuotta sama lapseton pariskunta. Hyvin he ovat kotiaan kohdelleet. Oli kuin aika olisi pysähtynyt, kun astui sisälle. Kaikki huonekalut olivat hyvässä kunnossa, paikat olivat siistit ja jopa vanha, hellyyttävä Volta-imuri törrötti siivouskomerossa. Ihan ei aikamatka onnistu ja pientä fiksausta pitää pintoihin tehdä, että tästä tulee omannäköisemmme kakkoskoti meille.

 

Tervetuloa meille!

 

Ihana sisäänkäynti puutolppineen ja metallisine putkikaiteineen.

 

Eteisaulassa on vastassa valtava määrä väliovia ajan hengen mukaan. Tässä tilassa on yhteensä 7 väliovea ja siivouskomeron ovi. 🙂

 

Sammaleet olivat vallanneet nämä nätit liuskelaatat. Käsipelin kun niitä esiin kaivoi, niin sai mukavan päivätreenin.

 

Huoneet

 

 

 

 

 

Ja tässä esittelyssä meidän upeat huoneemme alkuperäiskuosissaan. Mukavan valoisia huoneita. Keittiössäkin on kaksi ikkunaa ja olohuone on avara ja valoisa. Tykkään kyllä noista makuuhuoneen kaapeista. Ne kyllä varmasti jää alkuperäiskuosiinsa. Ja joitain huonekaluja tulen säilyttämään. Nythän on trendikästä tällaiset retrohuonekalut, kylläkin hiukan raikastettuna eri tyylisekoituksin.

 

Ympäröivä luonto

 

 

 

 

Vapaa-ajan asumisessa isossa roolissa on luonto ja sen läheisyys. Itseäni viehätttää rannikkoseudulla runsas kalliomaaperä, kanervat, osmankäämit ja meri-ilmaston raikkaus. Tonttimme päässä on ihana niemen nokka, jossa voi käydä ihailemassa järvessä asustavaa joutsenperhettä.  Pihallamme on myös useita omenapuita. Raivaushommia pihalla saa vielä paljon tehdä, jotta järvi saadaan kunnolla näkyviin.

 

Perinnerakentaminen

Itselläni on jäänyt elävästi mieleen sisustussuunnitteluopintoihin liittyneet Perinnemestari Hannu Rinteen luennot perinnerakentamisesta. Päällimäisenä silloin jäi mieleen hengittävien rakenteiden vaaliminen. Ettet vain mene remontillasi pilaamaan toimivia rakenteita. Nyt olikin sitten ajankohtaista palata aiheen tiimoille. Ensimmäiseksi kävin kurkkaan Hannun sivut perinnemestari.fi. Sieltä tilasin itselleni kirjan Perinnemestarin rintamamiestalo. Jäipä myös mieleeni sivuilta löytyneet korjaajan 10 käskyä. Tässä ne meille kaikille korjaajille muistutuksena sivuilta lainattuina:

  1. Älä korjaa kunnossa olevaa. Älä uusi korjattavissa olevaa. Paikkaa ja kunnosta. Suurin osa korjauksien kalleudesta johtuu tarpeettomista toimenpiteistä ja olemassaolevien, käyttökelpoisten materiaalien uusimisesta.

  2. Selvitä vaurion syy ja poista se. Korjaa vasta sitten ja korjaa entiselleen. Jos et korjaa vaurion syytä niin vaurio tulee uudelleen. Ei kannata korjata vuorilaudoitusta jos et korjaa vesikourua, josta vesi juoksee seinälle!

  3. Käytä samoja materiaaleja ja työmenetelmiä kuin ennenkin on käytetty. Älä kokeile uutuuksilla.

  4. Säilytä vanha rakenne. Ellei se olisi kelvollinen, ei talosta koskaan olisi tullut vanhaa. Ei pidä aliarvioida entisajan rakentajan taitoja ja ryhtyä ”parantamaan” ratkaisuja, jotka ovat toimineet vuosikymmeniä.

  5. Olisi hyvä asua talossa vähintäin vuosi ennen kuin ryhtyy korjaamaan sitä. Ellei talosi riitä sinulle, vaihda taloa. Vanhoista taloista kerrotaan paljon tarinoita, jotka eivät ole totta. Huhupuheiden ja olettamusten perusteella ei kannata ryhtyä ”korjauksiin”. Vanhat talomme ovat palvelleet suomalaisia perheitä useita vuosikymmeniä, niissä on riittävästi tilaa myös sinulle. Kaikkia tiloja ei kannata ottaa asumiskäyttöön, myös varastotilaa tarvitaan; ullakko on erinomainen varastotila ja myös hyvä välitila ulkoilman ja asunnon välillä.

  6. Useimmat vauriot johtuvat huonosta hoidosta ja väärästä korjauksesta. Lattiasieni on ollut olemassa aina, mutta sen esiintyminen asutuissa tiloissa on lisääntynyt räjähdysmäisesti sen jälkeen kun uusia materiaaleja ja uudisrakennustekniikka ryhdyttiin käyttämään vanhoissa taloissa.

  7. Vanhojen rakennusten kauneus on on niiden herkästi turmeltuvissa mittasuhteissa. Lämpötaloudelliset korjaukset eivät saa määrätä rakennuksen ulkonäköä, useimmiten riittää seinärakenteiden tiivistäminen ja yläpohjan lisäeristys.  1980-luvun energiakorjauksilla tuhottiin valtavat määrät kulttuurihistoriallisia arvoja kun vanhojen talojen ikkunoita uusittiin ja lisäeristettiin seiniä. Valitettavasti moni edelleen kiinnittää enemmän huomiota eristeitten lisäämiseen kuin vanhojen täytteitten täydentämiseen ja kylmää johtavien rakosten tilkkimiseen.

  8. Hyväksy epäsäännöllisyyksiä. Hyväksy mutkia ja vinoutta. Hyväksy pienet epätasaisuudet. Hyväksy tyylikerrostumat ja vanhat ratkaisut. Vanhan talon lumovoima piilee juuri sen historiassa, joka käytännössä näkyy patinoituneissa materiaaleissa ja kuluneissa kynnyksissä. Hylkää tyylijäljitelmät. Hylkää materiaalijäljitelmät. Hylkää haaveet alkuperäistämisestä; ei ole ”alkuperäistä” rakennusta, uusikin rakennus on vain kerran.

  9. Kannattaa vaalia sitä taloa, joka sinulla on. Menneitten kausien etsiminen ja ”palauttaminen” tuo mukanaan keinotekoisia ratkaisuja ja yleensä erittäin paljon tämän ajan ratkaisuja ja materiaaleja. Kestää kauan ennen kuin tämän päivän ratkaisuista tulee vanhoja. Ja paljon talon aitoa historiaa häviää

  10. Jos sinulla on varaa rikkoa näitä käskyjä, sinulla on varaa rakentaa mielesi mukaan uusi talo. Kenelläkään ei ole       varaa väittää, että satavuotias talo olisi huonosti rakennettu.

Tällaisia loppukesän terveisiä tällä erää. Remonttiprojektia siis pukkaa siellä ja täällä ja elämä pysyy mukavan kiireisenä. Seuraavaan postaukseen jätetään ”rintsikan” retroherkut ja kellarin aarteet. Mukavia elokuun leppeitä päiviä kaikille!

Ullamaija♥

 

Tarvetta Valaistus-tai sisustussuunnittelulle?