Syksy saapuu ja valo vähenee. Silloin on aika suunnata tietoisuus kohtaamaan vähenevän luonnonvalon vaikutus vireystilaan, työskentelyolosuhteisiin, kodin toimintoihin ja tunnelmaan.

Hyvä valaistus merkitsee viihtyvyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta. Viihtyvyys merkitsee optimiolosuhteita, joissa valaistus on riittävää ja vireystila hyvä. Me tarvitsemme valoa sekä näkemiseen että nähtäväksi, sillä valo vaikuttaa silmien välityksellä monella tavalla. Valo on merkinnyt ihmiselle aina paljon. Se on tuonut turvaa, lämpöä, ohjannut kulkuamme, juhlistanut juhlia ja sillä on luotu elämyksiä.

Valo ja hyvinvointi
Nykypäivänä vietämme elämästämme suurimman osan ajasta sisätiloissa. Valitettavasti vaan nämä tilat on monesti sisustettu hillityn värittömiksi ja valaistusolot ovat staattisia, jolloin erilaiset värin ja valon impulssit jäävät puuttumaan. Silmä etsii valoa ja seuraa sitä. Kaipaamme miellyttää ja silmille ystävällistä valoa. Siksi erilaiset luonnonvaloa jäljittävät valaistusratkaisut tuottavat mielihyvää ja ihminen rentoutuu.

 

Philipsin Hue-älyvalaisinjärjestelmä, kuva Philips

 

Valaistustekniikalla voidaan nykypäivänä luoda tilasta mielenkiintoinen ja dynaaminen. Valon voimakkuuksia voidaan muuttaa kuten myös värilämpötiloja ja -sävyjä. Keinovaloilla voidaan luoda liikettä, tuikkivia tähtiä sekä erilaisia luonnonvaloa jäljitteleviä efektejä.

 

Sessakin Dorset-valaisin, kuva Sessak

 

Ruoan valmistus perheelle tai ystäville on hyvä valmistaa kirkkaasti valaistussa keittiössä, olipa keittiösi suuri tai pieni. Tarkkaan työskentelyyn ja reseptien soveltamiseen, kuten paloitteluun ja leikkaamiseen, tarvitset kirkkaan ja varjottoman keittiön yleisvalaistuksen. Kun olet valmistanut hyvän aterian, kerääntykää pöydän ympärille, himmentäkää valo ja nauttikaa ateriasta. Nykypäivänä tunnelman luominen ja valojen säätö päivärytmin mukaan on tehty helpoksi kehittyneen lediteknologian  ja uusien langattomien älyvalaisinjärjestelmien ansiosta. 

 

Valo ja lääketiede

Valo vaikuttaa käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireystilaan ja mielialaan. Elimistön sisäiset kellot tahdittavat solunjakautumista, aineenvaihduntaa, hormonien eritystä, hermosolujen välittäjäaineiden ja kasvutekijöiden tuotantoa. Siksi valon vaikutustavan ja muiden sisäisiin kelloihin vaikuttavien tekijöiden tutkimus saattaa tarjota uusia näkökulmia moniin sairauksiin lääketieteen eri aloilla.

 

Kuva Valaisin Grönlund

 

Valo voi vaikuttaa terveyteemme myönteisesti tai haitallisesti. Valon ja pimeyden vuorottelu niin vuorokauden- kuin vuodenaikojenkin mukaan antaa keskuskellolle terveyden kannalta tärkeän aikamerkin. Avaimena niin solukierron ja metabolian säätelyyn kuin uneen ja mielialaan saattaakin olla elimistön keskuskellon toiminta.(Lähde:Duodecim)

 

Kuva Innolux

 

Kirkasvalolaitteet ovat mielestäni löytäneet hyvin suomalaisiin koteihin ja toimistoihin. Kirkasvalolaite korvaa tehokkaasti pimeänä vuodenaikana puuttuvan luonnonvalon. Kirkasvalohoidon avulla yhä useammat selviytyvät pimeän talven aiheuttamasta kaamosrasituksesta ja -masennuksesta. Kirkasvalohoito on loistava väline pitämään uni- ja valverytmi kohdillaan ja sisäinen kello vakaana.  Se auttaa heräämisvaikeuksissa ja päivänajan vireystilan säilyttämisessä.

 

 Valo ja työympäristö

Hyvä valaistus saadaan riittävällä, tasaisella valaistusvoimakkuudella. Hyvän valaistuksen ominaisuus on myös häikäisemättömyys. Tällöin valon lähde ei osu suoraan näkökenttään, valaisin ei heijastu kuvaruudusta tai työtason pinnasta eikä katseen kohteen ja katselijan välillä ole heijastavia pintoja.

 

Kuva Valaisin Grönlund

 

Kohtuulliset luminanssierot eri pintojen välillä auttavat hahmottamaan tilaa. Pintojen valaistusvoimakkuus, väri ja heijastumissuhteet ovatkin tilan hahmotuksen avaintekijöitä. Valolähteen värintoisto-ominaisuudet vaikuttavat valaistuksen kohteen väriin. Valon väri lisää oleellisesti oikean informaation saatavuutta ympäristöstä. Valo ja väri vaikuttavat myös ihmisen mielentilaan ja sitä kautta työtehoon.

 

Trick-valaisin, kuva iGuzzin

 

Oikealla valon suuntauksella saadaan varjot pois tärkeimmästä katselukohteesta. Toisaalta valon suuntaus ja varjon muodostus ovat tärkeitä tekijöitä katselukohteen muodon tunnistamisessa. Liian suuria varjoja tulee välttää kulkureiteillä tai tiloissa, joissa käsitellään suuria kappaleita.
Valaistuksen tulee olla muunneltavissa työntekijän mukaan. Ikääntyneet työntekijät tarvitsevat huomattavasti enemmän valoa kuin nuoret. Näkötarkkuus on 60-vuotiailla keskimäärin puolet 20-vuotiaan näkötarkkuudesta. 60-vuotias tarvitsee 12-kertaisen valaistusvoimakkuuden saadakseen saman näkövaikutelman kuin 20-vuotias. (Lähde:Työterveyslaitos)

 

 

Valaistussuureita

Nykypäivänä tuntuu, että tavallinen kuluttaja on aivan pää pyörällä kaiken maailman käsitteiden ja suureiden viidakossa, mikä koskee valaistusta. Onhan tässä kieltämättä ollut aikamoinen harppaus valaistusvoimakkuuden, energiatehokkuuden, monikäyttöisyyden ja valaisinvalikoimien suhteen koskien koko valaistusmaailmaa. Itsekin valaisin- ja poltinmyyjänä työskennelleenä tiedän, että eniten ne asiakkaat tarvitsivat apua juuri polttimon valinnassa. Tämän ongelman pitäisi pikku hiljaa poistua ledin vallatessa markkinat syrjäyttäen kaikki edelliset valonlähteet.

Kuva Valaisin Grönlund

 

Lopuksi laitan teille syksyn kotiläksyksi valaistussuureidein opettelun;
  • Valovirta ilmaisee valon säteilytehon kyvyn aiheuttaa valoaistimus. Valovirran yksikkö on lumen (lm).
  • Valovoima kuvaa valon lähteen intensiteettiä eli voimakkuutta. Valovoiman yksikkö on kandela (cd). Valovoiman ja valovirran ero on käytännössä siinä, että valovirta kertoo, kuinka voimakas valonlähde on kokonaisuudessaan. Valovoima kertoo valonlähteen voimakkuuuden tietylle alalle (Wikipedia 9.3.2010)
  • Valaistusvoimakkuus on työtilan pinnoille tulevan valovirran (lm) suhde pinnan alaan. Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx) eli lx = lm/m².
  • Luminanssi eli valotiheys kuvaa pinnasta heijastuvan valon määrää. Käytännössä luminanssi liitetään useimmiten valoa lähettävän kappaleen pintaan, jonka näkyvän ”pintakirkkauden” tunnus se on. Luminanssin yksikkö on kandela neliömetriä kohden ja 1 cd/m² = 1 lm/(m²sr) = lumen /(m² steradiaani).
  • Heijastumissuhde (%) määritellään pinnasta lähtevän valovirran suhteena pinnalle tulevan valovirran määrään. Heijastussuhteella on suuri merkitys värien ohella miltä työtilat näyttävät.
  • Lampun värintoistoindeksillä (Ra-indeksillä, Ra) mitataan valonlähteen kykyä toistaa värejä verrattuna vertailuvalonlähteeseen. Värintoistoindeksi määritetään siten, että lämmin valkea loistelamppu saa arvon 50 ja hehkulamppu arvon 100. Myös päivänvalon Ra-indeksi on sata. Mitä suurempi Ra-indeksi on, sitä parempi on värintoisto.
  • Häikäisyindeksi (UGR): Sisätilojen valaistusasennuksessa valaisimien aiheuttama kiusahäikäisy (eli häikäisy, joka aiheuttaa epämiellyttävyyden tunteen, mutta ei heikennä näkemistä

Toivotan kaikille oikein valoisaa syksyä! Habitaressa nähdään!

 

Aurinko, valoista parhain

Lähteet:
-http://www.cariitti.fi/sivut/valaistus_1
-http://www.philips.fi/c-m-li/valitse-valaisin/kitchen-lighting
-http://www.innolux.fi/fi/kirkasvalohoito
-http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/valaistus/
-Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2009;125(6):609-16
Ani Englund ja Timo Partonen

Ylin kuva Valaisin Grönlund